Kipu

Kipu vaikuttaa vuorokausirytmiin, joten se näkyy aktigrafiassa sekä heikkona unena että tietynlaisena käyrän muotona. Aktigrafiaa on kuitenkin tutkittu verraten vähän kipupotilailla, joten tieteellinen näyttö on melko vähäistä. Tässä artikkelissa tutkittiin pitkälle edenneestä syövästä kärsiviä potilaita ja havaittiin, että uni-valverytmiä tukevat interventiot voivat tehostaa kivun hallintaa.

Vaikka tieteellistä näyttöä aktigrafian käytöstä kivun hoidossa on vain vähän, empiirisiä kokemuksia on paljon. Hyvä kipulääkitys auttaa potilaita nukkumaan paremmin, mikä vaikuttaa suoraan vuorokausirytmiin ja elämänlaatuun. Vuorokausirytmissä tapahtuvien muutosten mittaaminen voi auttaa lääkäriä määrittämään ja mukauttamaan kipupotilaiden lääkitystä ja muuta hoitoa oikein.

1. Rest/activity rhythm is related to the coexistence of pain and sleep disturbance among advanced cancer patients with pain, Ma CL, Chang WP, Lin CC, Support Care Cancer, Jan;22(1):87-94, 2014

Masennus

Aktigrafia voi olla hyödyllinen työkalu masennuspotilaiden vuorokausirytmin seurannassa, vaikka tieteellistä tutkimusta tämän vahvistamiseksi ei ole vielä tehty tarpeeksi. Seuraavassa artikkelissa käsitellään masennuksesta kärsiviä avohoitopotilaita (1). Kirjoittajat havaitsivat selkeitä häiriöitä tutkittavien nukkumisessa ja vuorokausittaisessa levon ja aktiivisuuden välisessä rytmissä. Heidän mukaansa rytmin vaihtelun keskiarvo (MESOR) ja katkonainen uni ennustavat masennusta, ja he pitävät aktigrafiaa mahdollisena apuvälineenä masennuksen diagnosoinnissa.

Eräässä tutkimuksessa (2) tutkittiin, miten unenpuute ja voimakas stressi vaikuttaa mielialaan ja tarkkuuteen työssä. Tutkittavana oli 1 215 ensimmäisen vuoden lääkäriharjoittelijaa, jotka eivät kärsineet masennuksesta. Aktigrafiatiedot kerättiin perustilanteesta ja myöhemmin kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua harjoittelun aloittamisesta. Tutkimuksessa todettiin, että masennusta esiintyi eniten niillä harjoittelijoilla, jotka kärsivät sekä unihäiriöistä että unenpuutteesta. Hoitovirheiden määrä oli suurin lääkäreillä, jotka nukkuivat enintään kuusi tuntia yössä, työskentelivät vähintään 70 tuntia viikossa ja jotka olivat akuutisti tai kroonisesti masentuneita.

Muutokset unessa, päivän aikaisesta aktiivisuudessa ja vuorokausirytmissä ovat tunnettuja kaksisuuntaisen mielialahäiriön tekijöitä, ja niitä on myös tutkittu laajasti. Aktigrafiaa on käytetty kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosoinnissa ja hoidossa yllättävän vähän, ja aiheen lisätutkimuksille on tarvetta. 

1. 24-h activity rhythm and sleep in depressed outpatients, Hori H, Koga N, Hidese S, Nagashima A, Kim Y, Higuchi T, Kunugi H, J Psychiatric Res 2016 Jun;77:27-34
2. Sleep Disturbance and Short Sleep as Risk Factors for Depression and Perceived Medical Erors in First-Year Residents. Kalmbach D.A, Arnedt T, Song P.X, Guille C, Sen S. Sleep 2017, vol 40, issue 3

Parkinsonin tauti

Masennus, dementia ja fysiologiset muutokset vaikuttavat unihäiriöiden yleisyyteen Parkinsonin taudista kärsivillä potilailla. Myös taudin hoidossa käytettävät lääkkeet vaikuttavat unettomuuteen lisäämällä päivän aikana esiintyvää uneliaisuutta ja vaikuttamalla motorisiin oireisiin ja masennukseen. Polysomnografia tai aktigrafia voi olla hyödyksi.

Aktigrafian hyötyjä bradykinesian, dyskinesian ja vapinan havaitsemisessa sekä lääkkeiden annon ajoituksen määrittämisessä kannattaa tutkia jatkossa.

1. Sleep disorders in Parkinson’s disease, Thorpy MJ, Clin Cornerstone 2004; 6 Suppl 1A:S7